Vaasan torilta; Maija Alasalmi kuntavaaliehdokas 38

Kirjoituksia

Köyhyydeksi sanotaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen fysiologisia vähimmäisedellytyksiä ei pystytä tyydyttämään.
Läntisissä maissa tuloerojen kasvu ja köyhyys kytkeytyvät yleensä työttömyyteen. OECD:n raportissa on todettu tuloerojen kasvun haittaavaan koko kansantalouden kasvua. Köyhyys haittaa myös henkilökohtaisella tasolla.
Yleisen elämän laadun heikkenemisen lisäksi on tutkimuksissa todettu, että myös ajattelukyky heikkenee. Koska köyhyydessä joutuu jatkuvasti murehtimaan rahojen riittämistä päivittäisiin menoihin, kuormittaa se aivoja ja jopa laskee ihmisen älykkyysosamäärää.

Göran Therborn (2014, 7) kirjoittaa kirjassaan Eriarvoisuus tappaa: ”Eriarvoisuudessa ei ole kyse pelkästään lompakon paksuudesta. Se on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa mahdollisuuksia toimia ihmisenä. Se heikentää terveyttä, itsekunnioitusta, itsetuntemusta ja voimavaroja osallistua aktiivisesti maailman menoon.”

Millainen tilanne on Vaasassa? Vaasalaiset ovat kertoneet torilla vaalikampanjan aikana mielipiteitään kaupungin kehittämisestä ja ongelmista. Olen koonnut kuntalaisten esittämistä ajatuksista yhteenvedon, joka julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti SDP:n kotisivuille sekä omilla facebook-sivuillani.
Kuntalaisten huolet painottuvat toimeentuloon, vanhusten hoitoon, terveyspalveluihin sekä päiväkotiasioihin.

Kun olemme tiedottaneet, että keräämme tietoja tuleville demarivaltuutetuille, ihmiset ovat tulleet erikseen kertomaan elämästään. Useita tarinoita kuunnellessa olen ihmetellyt, olemmeko tosiaan vuonna 2017 Vaasassa, Suomessa, hyvinvointivaltiossa. Kerron näistä esimerkkejä.

Eräs noin 70-vuotias nainen kertoi poikansa kuukausituloiksi 500 €. Tuolla summalla pojan täytyy elättää kaksi lastaan itsensä lisäksi. Iäkkäällä äidillä on pieni eläke, eikä hänellä ole siksi mahdollisuutta antaa taloudellista apua. Hän kiertää säännöllisesti kaupungin kaikki ruoka-apupaikat etsien ruokaa poikansa perheelle. Äiti pyrkii hankkimaan myös ilmaisia vaatteita lastenlapsilleen.
Useat eläkeläiset ovat kertoneet, että tulot ovat 700 € kuukaudessa, josta kuluu joka kuukausi lääkkeisiin 50 €. Jäljelle jää 650 € vuokraan, ruokaan ja muihin perustarpeisiin.

Näillä vähävaraisille ihmisillä on pelko siitä, mitä tapahtuu, jos sairastuu vakavasti eikä ole rahaa maksaa esimerkiksi sairaalamaksuja. Kuinka moni meistä pystyy elämään siten, että 500–700 euroa riittää kaikkiin menoihin joka kuukausi? Köyhyys ja syrjäytyminen ovat merkittävä inhimillinen ongelma, jolla on myös erittäin vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Köyhien ja syrjäytyneiden joukon kasvun ja pitkittymisen itsestään selvä seuraus on yhteiskuntarauhan järkkyminen, jolloin vaikutukset laajenevat koskemaan koko väestöä – myös hyväosaisia.

Miten eriarvoisuutta voidaan torjua? Tehtävä vaatii laaja-alaista otetta.

Brittiläinen tuloerotutkijaveteraani Anthony Atkinson on todennut: “Eriarvoisuus on pesiytynyt meidän sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiimme, ja sen merkittävä kaventaminen vaatii kaikkien yhteiskuntalohkojen läpikäymistä”. Hän tuo esille kirjassaan Inequality – What Can Be Done

Kommentoi