KENELLE KIRKKO KUULUU?

Kirjoituksia

KENELLE KIRKKO KUULUU?
Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä, 9.11., jolloin kaikki viimeistään vaalipäivään mennessä 16- vuotta täyttävät seurakunnan jäsenet saavat äänestää. Ennakkoäänestys on jo käynnissä ja kestää tämän viikon perjantaihin saakka.
Kenelle kirkko kuuluu ja mihin asioihin voi äänestämällä voi vaikuttaa?
Vastauksena voi sanoa, että kirkko kuuluu meille kaikille ja kaikkialla, missä ihmiset ovat ja toimivat: kodeissa, työpaikoilla, kouluissa, ostoskeskuksissa ja asuinalueilla. Kirkko tukee ja auttaa kaikkia ihmisiä niissä elämänpiireissä joissa me luonnostaan olemme.
Seurakunta on hengellisen toiminnan yhteisö, joka muun muassa diakoniatyön kautta auttaa unohdettuja ja huolehtii heikoista, vaikka se onkin ensisijassa sosiaalitoimen tehtävä.
Diakonia pyrkii auttamaan niitä, joita turvaverkot eivät tavoita.
Kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen edistäjä.
Yksinäisyys ja juurettomuus ovat kipeitä asioita. Surun ja vastoinkäymisten kohdatessa ketään lohdutusta kaipaavaa ei jätetä yksin. Seurakunnalla on vahva yhteisöllisyyden voima, jota toivoisi ihmisten enemmän jakavan, tulemalla rohkeasti mukaan ja ylittämään kirkon matala kynnys. Sitä kautta ohjautuu mukavien ihmisten pariin ja on mahdollista solmia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita.
Kirkon kerho- ja nuorisotyö, pyhäkoulut, lasten ja nuorten kerhot sekä iltapäiväkerhojen tukeminen ovat arvokas osa kirkon kasvatustyötä. Tämä työ tarvitsee vahvan tuen jatkossakin.
Maallikoilla on seurakunnissa tärkeä rooli. Kirkko on lähimmäisen palvelija ja hyvän tekijä, tähän tarvitaan meitä kaikkia. Jokaisella on oikeus tuntea itsensä tervetulleeksi seurakunnan vapaaehtoistyöhän.
Seurakunta on avoin myös maahanmuuttajille. Se on hyvä yhteisö myös heille kieleen ja kulttuuriin tutustumisessa ja ystävyyssuhteiden rakentamisessa.
Kirkko pyrkii myös osaltaan kantamaan vastuuta ympäristöstä ja luonnosta muun muassa suosimalla uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Työelämän muutoksessa kirkolla on merkittävä tehtävä. Irtisanomisien ja yt- neuvottelujen yhteydessä tarvitaan enenevässä määrin seurakunnan mukanaoloa edistämässä inhimillisiä toimintatapoja sekä antamassa lohdutusta ja tukea.
Valituksi tulleet luottamushenkilöt valitsevat myös edustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon yli päättävä elin. Sen jäsenillä on huomattava päätösvalta kirkon taloutta koskevissa asioissa ja käsiteltäessä muiden muassa vähemmistöihin kuuluvien oikeuksia sekä vähäosaisten asioita.
Pirkko Tammi
Oili Airaksinen-Rajala
(sd. Vaasa)

Kommentoi